Olympoksen veri

Takakansi:

Minä olen Haadeksen poika.

Menen minne haluan.

Pimeys on minun perintöni.

Argo II:n miehistö on matkalla Peloponnesoksen ympäri taistellakseen maaemo Gaiaa ja tämän ylösnousseita jättiläisiä vastaan. Samaan aikaan Gaia yrittää hyötyä kreikkalaisten ja roomalaisten välirikosta.

Maaemon julmana suunnitelmana on uhrata Ateenassa kaksi puolijumalaa kukoistaakseen itse täysin voimin. Miten Percy ja kumppanit pystyvät taistelemaan Gaian mahtavaa armeijaa vastaan? Viimeisenä keinona on matkanta taistelemaan vaaralliseen Ateenaan.

--

Tätä kirjaa lukiessa muistui nopeasti mieleen, miksi tämäkin sarja on yksi suosikeistani. Riordanin nerokas mytologian hyödyntäminen, aivan ihanat hahmot ja huumori saivat minut pitämään jälleen kerran kirjaa lähes tauotta käsissäni. Siitä tuntuu olevan niin kauan kun luin tämän sarjan ensimmäisen osan jouluyönä ihan kokonaan. (Menin nukkumaan muistaakseni vasta neljän maissa?) Riordan on vain luettava yhdeltä istumalta.

Kirjassa tapahtui ihan ensimmäisiltä sivuilta saakka. Mitään hengähdystaukoja ei tunnuttu annettavan, vaan tapahtumia tykitettiin sivu toisensa jälkeen kun hirviöitä ja katkeria jumalia ilmestyi joka kulman takaa. Välillä toivoin Riordanin rauhoittuneen hetkeksi ja malttaneen kirjoittavan hieman rauhallisemmin, mutta toisaalta se ei sovi Riordanin tyyliin.

Jäin kaipaamaan joitakin hahmojen näkökulmia. Kertojahahmoja oli tähän kirjaan päätynyt viisi, joista Reyna ja Nico olivat uusia, tosin eivät hahmoina. Olin innoissani kummankin näkökulmista. Reynan hahmo syveni mukavasti ja oli kiva saada tietää mitä Nicon pään sisällä liikkui. Kirjan edetessä odotin jännityksellä, miten asiat lopulta ratkeasivat. En pettynyt, ja kirjan loppu jätti hymyn huulille. Tuli hieman samanlainen olo, kuin aikoinaan sain päätökseen Percy Jackson -sarjan (tämän kirjasarjan edeltäjän). Haikeus muuttui riemuksi, kun tapahtumat jatkuivat tässä Olympoksen sankarit -sarjassa. Nyt olen oikeastaan tyytyväinen, että Percyn ja muiden tarina taitaa olla tässä. Loppu oli juuri sellainen, ja parempi, kuin sen haaveilin olevan.

Nyt tekisi mieli lukea molemmat sarjat uudestaan. Siitä on jonkin verran aikaa, kun luin Haadeksen talon (Olympoksen verta edeltävä osa), joten olin aluksi hieman pihalla kun en muistanut sarjan tapahtumia! Tämäkin kirja virui jonkin aikaa hyllyssä houkuttelemassa, mutta päätin lukea tärkeämmät (eli Tulen ja jään laulun) ensin. Muistinvirkistys sarjasta olisi kohdallaan. Onneksi Riordanilta ilmestyy ihan kohta norjalaiseen mytologiaan perustuva samantapainen kirja! Suomentamista saa odottaa, mutta ehkä luenkin kirjan englanniksi? Riippuu kärsivällisyydestäni.

--

"Minä autan sekä kreikkalaisia että roomalaisia", Nico sanoi.

Octavianus nauroi. "Älä yritä! Mitä he ovat tarjonneet sinulle? Paikan leirissään? He eivät pidä lupaustaan."

"En minä halua heidän leiriinsä", Nico ärjähti. "Enkä sinun leiriisi. Kun tämä sota on ohi, karistan lopullisesti kummankin leirin pölyt jaloistani."

Will Solacelta pääsi ääni, joka kuulosti siltä kuin hän olisi saanut nyrkistä mahaan. "Miksi ihmeessä?"

Nico rypisti hänelle otsaansa. "Ei kuulu sinulle, mutta tunnen itseni ulkopuoliseksi. Se on sanomattakin selvää. Kukaan ei halua minua leiriinsä. Isäni on..."

"Älä nyt viitsi!" Will kuulosti poikkeuksellisen vihaiselta. "Kukaan Puoliveristen leirissä ei ole häätänyt sinua pois. Sinulla on ystäviä - tai ainakin niitä, jotka haluaisivat olla ystäviäsi. Olet itse häätänyt itsesi. Jos kerrankin vetäisit pääsi pois synkästä murjotuspilvestäsi..."

"Riittää!" Octavianus älähti. "Di Angelo, minä panen paremmaksi, tarjoavat kreikkalaiset sinulle mitä tahansa. Olen aina ollut sitä mieltä, että olisit vahva liittolainen. Näen, miten armoton olet, ja arvostan sitä. Voin taata sinulle paikan Uudessa-Roomassa. Sinun tarvitsee vain väistyä ja antaa roomalaisten voittaa. Apollon on näyttänyt minulle tulevaisuuden..."

"Ei!" Will Solace tönäisi Nicon pois ja astui Octavianuksen eteen. Heidän nenänpäänsä melkein koskettivat. "Minä olen Apollonin poika, senkin aneeminen  luuseri. Isä ei ole näyttänyt tulevaisuutta kenellekään, koska ennustuksen voima ei toimi. Mutta tämä..." Hän viittasi legioonaan ja rinteeseen kokoontuneisiin hirviöarmeijoihin päin. "Tämä ei ole sitä mitä Apollon haluaa."

s. 392-392

--

Kirjan nimi: Olympoksen veri (alkuperäinen The Blood of Olympus)

Kirjoittaja: Rick Riordan (kääntäjä Ilkka Rekiaro)

Julkaisuvuosi: 2014 

Kustantaja: Otava

Sivumäärä: 459

Luettu loppuun: 29.8.2015

Mistä kirja: Suomalainen kirjakauppa

Arvosana: ✩✩✩✩½